Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Tarjoamme asukkaillemme viihtyisän, turvallisen ja kodinomaisen elinympäristön, jossa on hyvä asua elämän loppuun asti. Meillä pidetään hyvää huolta asukkaistamme, sillä tarjoamme heille hyvää ruokaa ja oloa sekä sosiaalista ja virikkeellistä toimintaa. Palveluasumista tarjoamme tällä hetkellä rajoitetusti kuntien maksusitoumuksella. Kysy tämänhetkisestä paikkatilanteestamme,   044 5853585 / Mari Laine tai Paulina Iiskala 0440 857821

Laitoshoito

Terveyskodin erityisosaamista ovat ikäihmisten, leikkausten jälkitilojen ja dementoituneiden hoito sekä neurologinen kuntoutus. Hoito-osaston henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, perus- ja lähihoitajia.

Hoito perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintakykyä tukevaan työotteeseen. Jokaisella asiakkaalla on nimetty omahoitaja. Asiakkaan terveydentilaa seurataan ja arvioidaan ympäri vuorokauden.

Tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tarjoamme asukkaillemme viihtyisän, turvallisen ja kodinomaisen elinympäristön.

Asukkaille on oma puhelinnumero, josta heidät tavoittaa, mutta heihin saa yhteyden myös tarvittaessa ympärivuorokauden hoitajamme kautta numerosta 0449019754.

Asukkaiden yhdyshenkilönä toimii sairaanhoitajamme Maria Pihala, 02 8578221

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palveluntuottaja

Nimi: Laitilan Terveyskoti Oy

Y-tunnus 3232305-8

Kunnan nimi: Laitila

Sote-alueen nimi: Varsinais-Suomi

Toimintayksikkö tai toimintakokonaisuus

Nimi: Laitilan Terveyskoti

Katuosoite: Sairaalantie 8

Postinumero: 23800            Postitoimipaikka: Laitila

Toimitusjohtaja; Paulina Iiskala, p. 02 8578217

Sähköposti: paulina.iiskala@terveyskoti.fi

 Toimintalupatiedot

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Laitilan Terveyskoti Oy

Palvelu, johon lupa on myönnetty: tehostettu palveluasuminen, laitoshoito

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut): –

Rekisteröintipäätöksen ajankohta 27.12.202

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus/Orgsanisaatio esittely

Laitilan Terveyskoti Oy (entinen nimi Veljeskoti) on toiminut 1984 alkaen sotainvalidien ja sotaveteraanien hoito- ja kuntoutuslaitoksena. Asiakaspaikkoja Terveys-kodissa on yhteensä 37. Toiminta on hiljalleen laajentunut kattamaan myös muita asiakasryhmiä, samalla palvelut ovat monipuolistuneet. Laitilan Terveyskodin omistajat ovat Varha ja Laitilan Vanhaintuki ry.

Toiminnan runko muodostuu laitoshoidosta, tehostetusta palveluasumisesta ja kuntoutuksesta. Laitoshoito on joko pitkäaikaista tai intervallia. Laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen on sosiaalipuolen palvelua. Lisäksi tuotamme työterveyshuollon palveluja.

Hoitotyön perustana kaikissa palveluissa on toimintakykyä tukeva työote, eli asiakkaan omatoimisuutta tuetaan mahdollisimman pitkään. Kuntoutusmuotoja ovat laitoskuntoutus, päiväkuntoutus ja avokuntoutus. Laitos-kuntoutuksessa jaksot ovat 1-4 viikon pituisia. Asiakkaan kuntoutustarve selvitetään moniammatillisesti ja kuntoutus pohjautuu yhdessä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutus sisältää sekä yksilö- että ryhmäterapiaa.

Terveyskodin oma valmistuskeittiö valmistaa monipuolista ja terveellistä kotiruokaa. Ruokahuolto kattaa laitoshoidon, tehostetun palveluasumisen ja kuntoutuksen asiakkaiden sekä henkilökunnan lisäksi ulkopuolisia asiakkaita. Pitopalvelutoimintaa on ollut vuodesta 2006 alkaen.

Henkilökuntamme muodostuu motivoituneista ja oman työnsä osaavista ammattilaisista. Hyvä työilmapiiri näkyy myös asiakkaiden tyytyväisyytenä. Jatkuvalla lisäkouluttautumisella turvataan hoidon ja kuntoutuksen nykyaikaisuus.

Toimipisteitä on kolme. Perinteiset hoito- ja kuntoutuspalvelut tuotetaan Terveyskodissa. Avopalveluita tuotetaan myös toisessa toimipisteessä, Hyvinvointikeskuksessa, jossa on mm. suolahoitohuone. Tiloja on jatkuvasti kehitetty toiminnan tarpeita vastaaviksi. Kuntosali, allasosasto ja liikuntasali mahdollistavat monipuoliset kuntoutuspalvelut. Eri terapiamuodoille on omat tilat. Vapaa-ajan toiminta on otettu huomioon tiloja suunniteltaessa. Tilat soveltuvat erinomaisesti myös erilaisten kokous- ja juhlatilaisuuksien järjestämiseen. Kolmas toimipiste on työterveyshuollon tilat Laitilan keskustassa, keskuskatu 9.

Toiminta-ajatuksena on tuottaa korkealaatuisia hoiva- ja kuntoutuspalveluja pääasiassa ikääntyneelle väestölle ja edistää ikääntyvien ihmisten hyvinvointia. Terveyskoti on sitoutunut tuottamaan sodassa palvelleiden, kunniakansalaisten, laitoshoitoa ja kuntoutusta niin kauan kuin näitä palveluita tarvitaan.

Toimintaa ohjaa ISO 9001-standardin mukainen toimintajärjestelmä, joka kattaa Terveyskodin hoito-, kuntoutus-, työhyvinvointi-, hemmottelu-, ravitsemuspalvelut, tehostettupalveluasumisen sekä työterveyshuollon toiminnat tukipalveluineen.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Tuotamme korkealaatuisia hoito- ja kuntoutuspalveluja pääasiassa ikääntyneelle väestölle ja samalla edistämme ikääntyvien ihmisten hyvinvointia. Työ Laitilan Terveyskodissa on moniammatillista tiimityötä asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat:

• Asiakaslähtöisyys
• Ystävällinen palvelu
• Turvallisuus ja luotettavuus
• Elämänkokemuksen kunnioittaminen
• Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus ja vaikuttavuus
• Asiantuntijuus ja ammattitaito

 

Laitilan Terveyskodissa laatu syntyy koko henkilöstön tekemästä arjen työstä ISO 9001-standardin mukaisen toimintajärjestelmän ohjaamana. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan kaikkien työpanosta. Toimimme kustannustehokkaasti asiakkaan etu huomioiden.

Tavoitteenamme on asiakkaan ja hänen omaisensa ystävällinen, turvallinen ja yksilöllinen kohtelu niin, että hän on tyytyväinen saamaansa palveluun. Pyrimme järjestämään toimintamme siten, että pystymme tulevaisuudessakin vastaamaan asiakkaiden ja yhteistyötahojen odotuksiin ja tarpeisiin.

Tavoitteenamme on myös henkilöstön hyvinvointi, jotta työntekijät jaksavat tässä arvokkaassa työssä. Kannustamme heitä jatkuvaan itsensä ja Terveyskodin toiminnan kehittämiseen.

Täytämme lain asettamat vaatimukset. Sitoudumme noudattamaan toimintaperiaatteita ja säännöllisesti arvioimaan niiden toimivuutta. Palautejärjestelmämme kerää jatkuvasti tietoa asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta. Palautteiden avulla kehitämme palvelujamme jatkuvasti

3 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

RISKIENHALLINTA

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen

Terveyskodissa on toiminnan kehittämislomake, johon kirjataan poikkeamat, läheltä piti-tilanteet sekä epäkohtailmoitukset. Nämä käsitellään osastokohtaisesti sekä johtoryhmässä. Riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa työsuojelutoimikunnan toimesta.

Pelastussuunnitelma, omavalvontasuunnitelmat, potilasturvallisuus suunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain vuosikellon mukaan ja päivitetään tarpeen mukaan.

Läheltä piti-tilanteista, ennakoinnista ja riskienhallista keskustellaan myös kehityskeskusteluissa.

Riskien tunnistaminen

Vastuu poikkeavan palvelun tai tuotteen korjaamisen aloittamisesta on henkilöllä, joka ensimmäisenä havaitsee puutteen tai saa siitä tiedon asiakkaalta. Poikkeamia ovat mm. kaikki asiakkaiden ilmaisemat tai henkilökunnan toteamat epäkohdat ja puutteet.  Havaitsijan velvollisuus on välittömästi tiedon saatuaan käynnistää poikkeaman käsittely. Se tapahtuu tilanteen mukaan esim. seuraavia toimintatapoja noudattaen:

• asiakaspalautelomake
• toiminnan kehittämislomake tai tiedote toiminnasta vastaavalle henkilölle
• tiedote potilasasiavastaava tai sosiaalivastaava

Laatupäällikön saadessa tiedon asiasta, hän vie sen johtoryhmään jossa asiasta keskustellaan ja tehdään päätös. Asian laajuudesta riippuen se voidaan korjata joko heti tai sitten miettiä ratkaisua myöhemmässä ajankohdassa.

Hoitoon ja kohteluun tyytymätön asiakas voi tehdä asiasta myös virallisen muistutuksen toimitusjohtajalle, Paulina Iiskala 02 8578217. Muistutuksen tekemiseen käytetään erillistä lomaketta. (C-121 puuttumissääntö) Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta kannella hoidosta tai kohtelusta sosiaalihuollon johtavalle viranomaiselle.  Mikäli asiakas ei itse kykene tekemään muistutusta, muistutuksen voi tehdä hänen virallinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Poikkeaman käsittelystä vastaa toiminnasta vastaava henkilö, tarvittaessa johtoryhmä.  Muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset käsitellään johtoryhmässä kuukauden kuluessa.

Sosiaalihuollon ilmoitusvelvollisuus:

Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta lähiesimiehelle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus tulee tehdä välittömästi yksikön toiminnasta vastaavalle esimiehelle. Lähiesimies kirjaa asian ylös ja tekee välittömästi tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi sekä varmistaa, että toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta palveluista vastaavalle valvontaviranomaiselle. Ilmoittaja tekee kirjaukset asiakkaasta asiakastietojärjestelmään. Lähiesimies vastaa siitä, että jokainen yksikön työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä (perehdytyslomakkeella). Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Hoito-osaston ja kuntoutuksen viikkopalavereissa seurataan laatumittareita viikoittain. Lääkitysvirheistä ja ”läheltäpiti”-tilanteista keskustellaan sekä erilaisista muutos vaihtoehdoista. Johtoryhmässä käydään läpi toiminnankehittämislomakkeen asiat.

Asiakasta kohdanneen haittatapahtuman tai vaaratilanteen hoitaja ilmoittaa asiasta asiakkaalle/omaiselle. Lääkitysvirheestä ollaan yhteydessä myös lääkäriin. Tarvittaessa omainen ottaa jatkossa yhteyttä hoitotyön päällikköön. Mikäli on epäily potilasvahingosta, potilasasiavastaava keskustelee asiakkaan/omaisen kanssa ja antaa tarvittaessa potilasvahinkoinfon.

Viikkopalavereissa sekä henkilökuntakokouksissa hyödynnetään haittatapahtumista ja vaaratilanteista saadun tiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä.

Korjaavat toimenpiteet

Hoito-osaston ja kuntoutuksen viikkopalavereissa seurataan laatumittareita viikoittain. Lääkitysvirheistä ja ”läheltäpiti”-tilanteista keskustellaan sekä erilaisista muutos vaihtoehdoista. Johtoryhmässä käydään läpi toiminnankehittämislomakkeen asiat.

Ehkäiseviä toimenpiteitä kartoitetaan työntekijöiltä kehityskeskustelujen avulla. Lisäksi ns. toiminnan kehittämislomakkeen avulla tuotetaan tietoa poikkeamista, ”läheltäpiti”-tilanteista sekä myös kehitysehdotuksista. Toimintaa kehitetään myös sisäisten auditoinnein sekä johdon katselmusten avulla.

Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilökunnalle viikkopalavereissa sekä henkilökuntakokouksissa tarvittaessa.  

Viikkopalavereissa sekä henkilökuntakokouksissa hyödynnetään haittatapahtumista ja vaaratilanteista saadun tiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö

Lähiesimies vastaa omavalvontasuunnitelman laatimisesta yhdessä henkilökunnan kanssa. Yhdessä tehty suunnitelma sitouttaa kaikki laadukkaaseen toimintaan ja palveluiden jatkuvaan valvontaan ja kehittämiseen

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa:

Mari Laine, hoitotyön päällikkö/laatupäällikkö p. 028578215

Omavalvontasuunnitelman seuranta

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa vuosikellon mukaan ja tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä oleva asiakirja. Terveyskodin omavalvontasuunnitelma on kaikkien nähtävillä TV aulassa, sekä nettisivuilla.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Palvelutarpeen arviointi

Tehostetussa palveluasumisessa olevan asiakkaan/omaisen kanssa tehdään palveluasumisen sopimus, joka sisältää vuokran, ateria- ja hygieniapaketin. Palveluasumisesta vastaavan tahon (kotikunta) kanssa laaditaan ostopalvelusopimus, joka sisältää hoivanosan. Asiakkaalle laaditaan hoitosuunnitelma.

Sotainvalidiasiakkaan asumisen Terveyskodissa myöntää Valtiokonttori, joka antaa maksusitoumuksen.

Asiakkaan hoito perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintakykyä tukevaan työotteeseen. Jokaisella asiakkaalla on nimetty omahoitaja. Asiakkaan terveydentilaa seurataan ja arvioidaan ympäri vuorokauden. Säännöllisesti pidetään hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaveri, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaan itsenäisen toimintakyvyn ylläpysymiseen ja mm. apuvälineasioihin. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn seurannassa käytetään RAI ja MNA mittaria puolivuosittain. Lisäksi kerran kuukaudessa mitataan paino ja verenpaine sekä tarvittaessa tehdään muita mittauksia (MMSE, Toimiva, GAS)

Asiakkaille on tarjolla erilaisia ryhmäpalveluja, jotka näkyvät viikko-ohjelmassa asiakashuoneen seinältä. Ravitsemuspalvelut järjestetään asiakkaiden toivomukset ja erityisruokavaliot huomioiden omassa valmistuskeittiössä.

Jatkuva arviointi

• hoitajat seuraavat asiakkaan vointia ympäri vuorokauden normaalien perushoitojen yhteydessä
• huomiot kirjataan asiakastietojärjestelmään
• tarvittaessa hoitajat ryhtyvät tarpeellisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin ja/tai ottavat yhteyttä lääkäriin
• terveydentilan muuttuessa lääkäri ja hoitaja muuttavat hoitosuunnitelmaa

Säännöllisesti tehtävä hoitosuunnitelman arviointi

• pitkäaikaisessa hoidossa olevan asiakkaan hoitosuunnitelmaa arvioidaan kaksi kertaa vuodessa
• hoitosuunnitelman arvioinnissa keskustellaan asiakkaan tarpeista ja toiveista, sekä hoidossa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista, asiakkaan halutessa hoitosuunnitelman arvioinnissa on mukana omainen tai läheinen
• hoitosuunnitelmaan kirjataan arviointipäivämäärä

Hoitosuunnitelmassa tavoiteasettelu tulee näkyviin asiakastietojärjestelmän päivittäisessä kirjaamisen yhteydessä. Sieltä näkyvät tavoitteet ja eri vaihtoehdot asiakkaan toimintakyvylle. Tämä auttaa hoitotyössä työskentelemään tavoitteiden mukaisesti sekä helpottaa päivittäistä kirjaamista.

 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla. Laitilan Terveyskodin asukkaan itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan ja hänen toiveitaan ja mielipiteitään kuunnellaan. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen varmistetaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Asukas ja asukkaan läheiset voivat tuoda mielipiteitään ja toiveitaan esiin hoidon toteutuksesta. Asukkaalla on aina mahdollisuus esittää päivittäisessä arjessa toiveita. Asukkaan toiveet (muistisairaus huomioiden) yhdistettynä hoito ja palvelusuunnitelman tavoitteisiin luovat rungon asukkaan yksilöllisen hoivan toteutumiselle. Jos asukkaalla ja hänen omaisellaan on eriävä mielipide toiveista tai hoivan tarpeesta, pyrimme selvittämään ne heidän kanssaan hyvässä hengessä ja rakentavasti. Hyvällä yhteistyöllä löydämme kaikkia osapuolia huomioon ottavan ratkaisun. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen Terveyskodissa ei koskaan kuitenkaan tarkoita sitä, että asukkaat jäisivät ilman hyvää hygienian hoitoa, ravitsemusta, aktiviteettia tai läheisyyttä sekä muita ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita.

Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt rajoitteita käytetään ainoastaan asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Akuutissa tilanteessa rajoittamisesta saa päättää paikalla oleva terveydenhuollon ammattihenkilö. Päätös perustuu aina asiakkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tehdään asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä tulee käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet toteutetaan mahdollisimman turvallisesti ja asiakkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja eettiset periaatteet huomioiden. Rajoittamistoimenpiteet pyritään pitämään alhaisena, kuitenkin siten ettei asukkaan turvallisuus hoitotoimenpiteissä tai päivittäisissä toimissa vaarannu. Asiakaan turvallisuuden varmistamiseksi, nostamme tarvittaessa vuoteen laidat ylös, jotta asukas ei pääse putoamaan lattialle. Käytössämme on myös lanne-haaravyö ja hygieniahaalari – näitä käytämme kuitenkin vain tarvittaessa, asukkaan voinnin niin vaatiessa, vain lääkärin määräyksestä ja asukkaan kanssa ja/tai hänen läheistensä kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Rajoittamistoimen jatko/purku käsitellään 3kk:n välein lääkärin kanssa. Rajoittamistoimet päätetään heti, kun havaitaan asukkaan turvallisuuden varmistuvan ilman näitä em. keinoja. Henkilöön kohdistuva tarkastus tai vaarallisten esineiden (esim teräaseet, tulentekovälineet, alkoholi) haltuunotto voidaan tehdä vain, jos on epäily terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavista aineista tai esineistä. Näiden hallussapitoa ei voida asiakkaalla sallia, ellei hän pysty vastaamaan turvallisesta säilyttämisestä.

 Asiakkaan asiallinen kohtelu

Asiakkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, lain mukaisesti ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua. Toimintajärjestelmässä ohje C-121 puuttumissääntö, jossa toimintaohje epäasialliseen kohtelun havaitsemisen jälkeen. Puuttumissääntö koskee sekä asiakkaiden että työntekijöiden epäasiallista kohtelua. Asiakkaan kohdalla on kysymys hoidon laiminlyönneistä, asiakkaan huonosta kohtelusta ja häneen kohdistuvasta väkivallasta. Menettelytapa on kuvattu alla. Tapahtuman kirjaamiseen käytetään liitteenä olevaa lomaketta. Koko henkilökunta on vastuussa siitä, että asiakkaiden kaltoin kohteluun puututaan.

Kerro asiasta esimiehellesi. Kirjaa aina tapahtumat muistiin. Mikäli tarvitset tukihenkilöä käänny työsuojeluvaltuutetun puoleen. Esimiehen tulee puhutella epäasiallisesti toiminutta ja kieltää jatkamasta vastuutonta toimintaa. Esimies kutsuu asianomaiset yhteiseen palaveriin, jossa asia käsitellään. Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu puheeksi ottamisesta huolimatta, asia käsitellään johtoryhmässä. Jos asia ei ratkea keskustelemalla tai jos epäasiallinen toiminta jatkuu, häiritsijälle annetaan huomautus tai varoitus. Häiritsijän työsuhde voidaan päättää joko varoituksen jälkeen tai suoraan lain perusteella. Työnantajalla on mahdollista myös järjestellä epäasiallisesti käyttäytyvän työtehtäviä tai työskentelypaikkaa. Mikäli toiminta on rikos, tehdään rikosilmoitus poliisille.

Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Terveyskodissa tehdään yhteistyötä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa säännöllisesti. Yhteistyö asukkaidemme ja omaisten kanssa on oleellinen osa laadun ja omavalvonnan kehittämistä. Avoin vuoropuhelu asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa on osa jokapäiväistä toimintaamme. Järjestetään asukkaiden läheisille/omaisille ns. omaistenpäivän kaksi kertaa vuodessa ja omaisia kutsutaan myös talon yhteisiin tapahtumiin. Henkilökuntamme kannustaa omaisia ja läheisiä vierailemaan asukkaamme luona säännöllisesti. Näin toimimalla, saamme arvokasta tietoa asukkaidemme menneisyydestä, tavoista ja tottumuksista, heidät parhaiten tuntevilta ihmisiltä. Asukkaidemme ja läheisten antamat palautteet käsitelemme aina välittömästi osastopalaverissa.

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Asiakkaan ja omaisten osallisuus tarkoittaa heidän näkemyksensä ja toiveidensa huomioon ottamista kaikissa palveluun ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa.

Palautteen kerääminen, käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä

Terveyskodissa toimii asiakaspalautejärjestelmä. Palautetta kerätään palautelaatikon ja palautekyselyjen (asiakkaille ja omaisille) avulla. Asiakkaille tehdään kerran vuodessa palautehaastattelu, sillä kirjallisesti asian tuottaminen on ikääntyneelle vaikeaa. Omaisille lähetetään tyytyväisyyskysely kerran vuodessa. Kyselyt antavat meille arvokasta tietoa toimintamme kehittämiseksi vieläkin paremmaksi.

Asiakkaan oikeusturva

Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimitusjohtajalle tai hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaavalle.

Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kuukauden kuluessa.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävät perustuvat potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annettuun lakiin.

Lain mukaan sosiaaliasiavastaava:

• neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita heidän asemaansa ja oikeuksiinsa liittyvissä asioissa,
• avustaa asiakasta tarvittaessa tekemään muistutuksen kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle
• tiedottaa asiakkaan oikeuksista,
• toimii muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä
• koota tietoa asiakkaiden yhteydenotoista ja seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä

Voit ottaa yhteyttä sosiaalivastaavaan, jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun tai palveluun sosiaalihuollossa tai tarvitset neuvoja oikeuksistasi sosiaalihuollossa. Sosiaaliasiavastaavan tehtävä on neuvoa-antava, asiavastaava ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Hän ei voi myöskään muuttaa viranomaisen tekemiä päätöksiä. Sosiaaliasiavastaavalta voit kysyä neuvoja sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemisessä.

Sosiaaliasiavastaavan tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut, mutta eivät Kelan, työvoimatoimen, velkaneuvonnan, edunvalvonnan tai terveydenhuollon palvelut.

Sosiaaliasiavastaavat neuvovat asiakkaita pääasiallisesti puhelimitse. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee sopia etukäteen sosiaaliasiavastaavan kanssa. Sosiaaliasiavastaavan palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaava: p. 023132399 tai sosiaaliasisvastaava@varha.fi

Satakunnan hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaava p. 044 7079132 tai sosiaaliasiavastaava@sata.fi

 Kuluttajaneuvonta:

Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa. Ku­lut­ta­ja­neu­von­nas­sa py­ri­tään oh­jeil­la ja so­vit­te­lu­toi­mil­la sii­hen, että rii­ta-asian os­a­puo­let pää­se­vät so­vin­to­rat­kai­suun. Ku­lut­ta­ja­neu­von­nas­sa ei teh­dä pää­tök­siä, eikä rat­kai­su­ja asiak­kaan asias­sa. Kuluttajaneuvonnan puhelin-neuvonta p. 09 5110 1200 arkisin klo 9-12.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Asiakkaan hoito perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintakykyä tukevaan työotteeseen. Säännöllisesti pidetään hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaveri, jossa huomioidaan hänen voimavarat ja tarpeet, mieltymykset sekä hänelle tärkeät asiat. Suunnitelma ohjaa fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä asiakkaan näköiseen hyvään elämää. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn seurannassa käytetään RAI-mittaria puolivuosittain. Jokaisella asiakkaalla on nimetty omahoitaja. Asiakkaan terveydentilaa seurataan ja arvioidaan ympäri vuorokauden.

Hoidon jatkuva arviointi

• hoitajat seuraavat asiakkaan vointia ympäri vuorokauden normaalien perushoitojen yhteydessä
• huomiot kirjataan asiakastietojärjestelmään
• tarvittaessa hoitajat ryhtyvät tarpeellisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin ja/tai ottavat yhteyttä lääkäriin
• terveydentilan muuttuessa lääkäri ja hoitaja muuttavat hoitosuunnitelmaa

Säännöllisesti tehtävä hoitosuunnitelman arviointi

• pitkäaikaisessa hoidossa olevan asiakkaan hoitosuunnitelmaa arvioidaan kaksi kertaa vuodessa
• hoitosuunnitelman arvioinnissa keskustellaan asiakkaan tarpeista ja toiveista, sekä hoidossa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista, asiakkaan halutessa hoitosuunnitelman arvioinnissa on mukana omainen tai läheinen

Kuntouttava työote

• Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta kaikissa päivittäisissä toimissa.
• Ohjataan ja neuvotaan käyttämään jäljellä olevaa toimintakykyä sekä lisäämään sitä.
• Otetaan huomioon asiakkaan omat voimavarat, toiveet ja motivaatio.
• Annetaan asiakkaalle aikaa tehdä itse ja harjoitella erilaisia toimintoja, ei tehdä asiakkaan puolesta. Annetaan myös palautetta ja kannustetaan yrittämään.
• Ohjataan käyttämään erilaisia apuvälineitä.
• Asiakkaan toimintakykyä ylläpitävästä työotteesta keskustellaan ja sitä arvioidaan moniammatillisesti.
• Hoidon toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäin.

Asiakkaille on tarjolla erilaisia ryhmäpalveluja, jotka näkyvät viikko-ohjelmassa asiakashuoneen seinältä. Vapaa-ajan ohjelma koostuu seuraavista alueista. Terveyskodissa on suunnitellut ryhmä- ja yksilötoimintaa, jonka tarkoituksena on antaa henkisiä ja toiminnallisia virikkeitä asiakkaille. Ryhmätoimintaa toteuttavat vapaa-ajanohjaajan ja hoitohenkilökunnan lisäksi mm. oman sekä lähiseurakuntien papit, hengellisten tilaisuuksien osalta. Ryhmätilanteet muodostuvat seuraavan laisista tapahtumista: muisteluryhmä, hartaushetket (joka toinen viikko), ehtoollistilaisuudet 2x / vuosi, ohjelmalliset illanvietot, talon ulkopuolinen esiintyjä, Iloa musiikista, Bingo, peliryhmä, sanomalehtikatsaus. Lisäksi vapaa-ajanohjaaja yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa järjestävät erilaisia teemaohjelmia: Kirkkomatkat, Juhlapäivien vietot, omaistenpäivät, retket, vierailut ym.

Terveyskodissa ulkoillaan aina kun mahdollista ja kelit sen sallivat. Jokaisen asukkaan halu ulkoiluun selvitetään ja pyritään toteuttamaan suunnitelman mukaan.

Omahoitaja on tärkeänä lenkkinä asukkaat toiveiden ja mieltymysten esiin tuojana. Sekä linkkinä omaisiin/läheisiin.

Omahoitajan vastuualueet:

• Asiakkaan vastaanotto ja omahoitajan roolista tiedottaminen (mikäli omahoitaja ei ole työvuorossa juuri asiakkaan muuttopäivänä, vastaanoton hoitaa korvaava hoitaja)
• Omahoitaja vastaa hoitosuunnitelman teosta yhdessä sairaanhoitajan kanssa ja konsultoi lääkäriä, fysioterapeuttia tarvittaessa myös muuta henkilökuntaa. Omahoitaja kerää hoitosuunnitelman pohjaksi asiakkaan elämähistoria (käytettävissä oma lomake)
• Omahoitaja on tärkeä koordinaattori asiakkaan hoidon kokonaisuudessa. Tämä edellyttää yhteydenpitoa asiakkaan omaisiin; heidän huomiointia, tukemista ja toiveiden kuuntelua.
• Omaisille järjestetään kerran vuodessa omaistenpäivä. Omaistenpäivän kutsun yhteydessä lähetään omaisille kyselylomake jonka he palauttavat omaistenpäivänä. Omaiskyselyllä kartoitetaan asiakkaan ja omaisten tyytyväisyyttä Terveyskodin toimintaan. Lisäksi omaiset kutsutaan vuosittain puurojuhlaan.
• Omahoitaja huolehtii asiakkaan henkilökohtaisten tavaroiden kunnosta. Huolehtii omaisten kanssa raha-asioiden hoidosta Terveyskodissa (parturi, pienet ostokset kanttiinista tai kaupungilla). Asiakkaiden rahoja säilytettään lukitussa kaapissa sairaanhoitajan huoneessa, mikäli hän ei halua tai ei ole kykenevä niistä itse huolehtimaan omassa huoneessa. Suuria rahasummia ei ole suotavaa säilytettävän Terveyskodissa. Raha-asiat kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan.
• Omahoitaja ja omaiset huolehtivat vaatteiden merkkauksesta. Mikäli asiakkaan omaiset eivät huolehdi vaatteiden hankinnasta, omahoitaja ja asiakas tekevät sen yhdessä.
• Omahoitajan roolina on olla asiakkaan tukihenkilönä, ystävänä ja virikkeiden antajana. Tämä edellyttää keskusteluja ja asiakkaan kuuntelua.
• Keskustelee asiakkaan kanssa ulkoilusta ja sopivat ulkoilun määristä. Mahdollisuuksien mukaan omahoitaja ulkoilee hänen kanssaan.
• Omahoitaja motivoi asiakasta osallistumaan erilaiseen järjestettyyn toimintaan ja tukee hänen omatoimisuutta.
• Omahoitaja huomioi asiakkaan erityistarpeet. Omahoitaja tekee usein huomioita asiakkaan terveydentilan muutoksista.

Ravitsemus

Terveyskodin oma valmistuskeittiö valmistaa monipuolista, terveellistä ja maittavaa kotiruokaa. Ruoan valmistus perustuu systemaattiseen reseptiikkaan. Ruoan valmistus on suunnitelmallista,

etukäteen tehdään ruokalistat viikoksi kerrallaan.  Ruokalistoja on esillä useissa paikoissa ja niitä jaetaan tarvittaessa eri työpisteisiin, sekä nettisivuilla.

Valmistuskeittiö sijaitsee Hyvinvointikeskuksen tiloissa, Terveyskodin keittiö toimii jakelukeittiönä. Valmistuksessa käytetään puhtaita ja tuoreita, mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita. Tuotteet säilytetään tuotteen edellyttämissä lämpötiloissa. Valmistuksessa huomioidaan hygienia sekä terveellisen ruoan valmistusmenetelmät. Asiakkaiden erityisruokavaliot, yksilölliset toivomukset ja tarpeet huomioidaan. Erityisruokavaliot valmistetaan ja toimitetaan tarjolle erillisissä astioissa sekaannusten välttämiseksi. Kaikessa ruoan valmistuksessa käytetään laktoosittomia tuotteita. Kaikista valmistetuista ruuista otetaan näytteet, joita säilytetään kahden viikon ajan. Näin varmistetaan ruokien jäljitettävyys mahdollisten ruokamyrkytysepäilyjen yhteydessä.

Pääruoka kuljetetaan valmistuskeittiöstä Terveyskotiin sitä varten hankitulla autolla. Terveyskodissa tarvittavat puurot ja perunat keitetään Terveyskodin keittiössä. Tarvittaessa Terveyskodissa on mahdollisuus muuhunkin ruoan valmistukseen.

Ruokapalvelun toteutumisessa asiakkaita tuetaan omatoimisuuteen. Asiakas kerää ruoan itsepalvelulinjastosta, tarvittaessa henkilökunta avustaa. Ruoka voidaan viedä asiakkaan huoneeseen, jos asiakkaan toimintakyky sitä edellyttää. Tarvittaessa myös ruokailutilanteessa avustetaan.

Asiakkaan tarvitsemasta ravinnosta huolehtii aina työvuorossa oleva henkilökunta. Asiakkaan tullessa Terveyskotiin häntä haastatellaan ruokavalionsa suhteen. Erikoisruokavalio, ruokailutottumukset ja erikoistarpeet ilmoitetaan keittiöön ja hoitohenkilökunnalle ja tehdään ruokakortti. Oma valmistuskeittiö valmistaa kaikki ateriat, (aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala), lisäksi aina on keittiössä tarjolla pientä välipalaa (hedelmiä, jogurttia yms.) Mikäli asiakas tarvitsee lisävälipaloja esim. diabeteksen vuoksi, keittiöhenkilökunta tekee ne sovittuna ajankohtana. Ruokailussa avustetaan tarvittaessa, ruoka viedään pöytään ja syötetään tarvittaessa. Ruokailussa on käytettävissä erilaisia apuvälineitä (ruokailuvälineiden paksunnoksia, nokkamukeja, pillejä, liukuesteitä). Pyritään säilyttämään asiakkaan omatoimisuus mahdollisimman pitkään. Avustetaan esim. vain lusikan suuhun asti viemisessä ja annetaan asiakkaan itse pitää lusikasta kuitenkin kiinni.

Mikäli asiakkaan terveydentila heikkenee, niin tarvittavasta nesteytyksestä huolehditaan tehostetusti. Asiakkaalle tehdään nestelista, jonne merkitään syödyt ja juodut. Tällä turvataan tarvittava nestemäärä vuorokauden aikana. Lisäksi käytetään MNA mittaria vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä painon seurantaa kerran kuukaudessa.

Mikäli asiakas tarvitsee soseutettua ruokaa, niin keittiöhenkilökunta huomioi ruuasta saatavien tarpeellisen ravintoaineiden saannin lisäksi ruuan esille asettelussa esteettisyyttä.

Keittiössä on käytössä omavalvonta siisteydestä, ruoan lämpötilasta (kylmänä kuljetettavat tuotteet, lämpimän ruoan lämpötila tarjoiluajankohtana) astianpesukoneen lämpötilasta sekä pakasteiden ja kylmiöiden lämpötilasta.

Terveyskodissa ruokaillaan seuraavasti: aamupala 7.30–9.30, lounas 11–12.30, päiväkahvi klo 14–15, päivällinen klo 16–17, iltapala klo 18.30 alkaen. Hoitajilta voi aina pyytää jotain syötävää tai juotavaa myös yöaikaan, mikäli nälkä yllättää.

Hygieniakäytännöt

Asiakkaiden päivittäisestä hygieniasta huolehditaan asiakkaan tottumusten ja tapojen mukaan. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on huolehtia asiakkaan puhtaudesta ja siisteydestä. Erityisesti aamuisin ja iltaisin, sekä tietysti tarvittaessa, tehdään erilaisia hoitotoimenpiteitä asiakaan tottumusten ja tapojen mukaisesti. Asiakkaat pääsevät saunaan tai suihkuun tarpeen mukaan, yleensä kerran viikossa, jotkut useamminkin näin halutessaan. Hoitohenkilökunnan käytössä on useita toimenpiteitä helpottavia apuvälineitä, joilla vältetään niin asiakkaan kuin työntekijän riskejä.

Siivoustoiminnan tarkoitus on huolehtia tilojen puhtaudesta ja siisteydestä kustannustehokkaasti. Jokaisen tilan puhtaustaso on määritetty tilan käytön, asiakasturvallisuuden ja toiminnallisuuden kannalta katsoen. Järkevällä siivouksen mitoituksella ja työn suunnittelulla pyritään hyvään puhtaustasoon sekä asiakas- ja työtyytyväisyyteen.

Henkilökunnan työvaatteet sekä vuode- ja liinavaatteet vuokrataan ja huolletaan Turun tekstiilihuollossa.

Kiinteistö- ja siivoustoiminnassa on käytössä omavalvonnat. Kiinteistön omavalvonta: seurataan uima-altaan veden lämpötilaa ja laatua, kuukausittain kulutuslukemien ilmoitus Laitilan Lämpö osakeyhtiöön, kuukausittain laitekokeilu aluehälytyskeskukseen, paloturvallisuusmääräysten kirjaaminen sekä toteutuksen seuranta sekä kuukausittain Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteiston toiminta. Siivoustoiminnan omavalvontaan kuuluvat viisi erilaista paperilomaketta, joihin kirjataan tehdyt työt nimikirjaimilla, sekä käytössä olevien pesuaineiden laimennoksia

Kalibroinnit kirjataan laite- ja huoltorekisteriin.

Infektioiden ehkäisy: Tavanomaisia varotoimia käytetään kaikkien potilaiden hoidossa infektiotilanteesta riippumatta. Tavanomaiset varotoimet ovat pohjana kaikille eristystoimille. Tartuntavaarallisen potilaan eristämisellä pyritään estämään vaikeita sairauksia aiheuttavien mikrobien leviäminen potilaiden, henkilökunnan ja vierailijoiden keskuudessa. Kosketuseristyksestä annetaan aina erilliset ohjeet. Tavanomaisia varotoimia ovat: oikea käsihygienia, asianmukaisten suojainten käyttö, aseptinen työskentely, pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen sekä tilaeristäminen.

Infektioiden seuranta: seurataan hoitoon liittyviä infektioiden määrää kuukausittain. Seurataan samalla myös antibioottien käyttöä.

Terveyden- ja sairaanhoito

Tehostetun palveluasumisen asukas ostaa Terveyskodista lääkäripalvelut tai käyttää kotikunnan palveluita. Äkillisissä sairastapauksissa lähetetään tarvittaessa päivystykseen. Terveyskodin lääkäri arvioi asiakkaan terveydentilaa säännöllisesti ja aina tarvittaessa päivystystapauksissa. Hän käy 1-2 kertaa viikossa ja tarvittaessa ollaan yhteydessä puhelimitse. Akuuteissa tilanteissa käytetään terveyskeskuksen päivystystä, Varhan yhteispäivystystä sekä tilanteen vaatiessa soitetaan hätäkeskukseen.

Suun terveydenhuollon palvelut hoidetaan terveyskeskuksen hammashoitolassa tai hammasteknikolla. Asukkaan ja/tai omaisen kanssa sovitaan hammashoidon käytännöistä, yleensä suuhygienistillä käydään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa.

Erillinen ohje henkilökunnalle elvytyksen aloituksesta ja defibrillaattorin käytöstä C-120 elvytyksen aloitus.

Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta sekä hoitosuunnitelmien päivityksestä vastaavat sairaanhoitaja Maria Pihala p. 02 8578221

Lääkehoito

Terveyskodin THL:n Turvallinen lääkehoito-oppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Päivittämiseen osallistuvat hoitotyönpäällikkö, sairaanhoitajat sekä lääkäri. Lääkäri allekirjoittaa lääkehoitosuunnitelman.

Lääkehoitosuunnitelma ohjaa lääkehoidon toteuttamista Terveyskodissa. Lääkehoitosuunnitelma määrittelee, miten lääkehoitoa toteutetaan, lääkehoidon osaamisen varmistamisen ja ylläpitämisen, lääkehoidon perehdyttämisen, vastuut ja velvollisuudet, lupakäytännöt, lääke-huollon toiminnan (mm. lääkkeiden toimittaminen, säilyttäminen ja hävittäminen), lääkkeiden jakamisen ja antamisen, lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin, asiakkaan neuvonnan, lääkehoidon kirjaamisen ja tiedonkulun sekä toiminnan lääkehoidon virhetilanteissa.

Lääkehoidon toteuttamista seurataan kirjaamalla lääkehoidon vaikuttavuutta asiakkaiden päivittäiseen seurantaan.

Asiakkaiden lääkkeet jaetaan kanslian takahuoneessa. Sinne on pääsy vain lääkeluvallisella hoitajalla erillisellä avaimella ja lääkekaapit ovat vielä erikseen lukittuina. Lääkkeet jaetaan yleensä viikoksi kerrallaan dosettiin. Lääkkeet toimitetaan apteekeista tilauksen mukaan. Omaiset tekevät sopimuksen suoraveloituksesta apteekin kanssa, josta lääkkeitä tilataan.

Päävastuu yksikön asiakkaiden lääkehoidon toteutuksesta ja seurannasta on sairaanhoitajilla. Lääkehoidon toteuttamisen kokonaisvastuu sekä lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa Maria Pihala p. 02 8578221. Kaikilla hoitotyöntekijöillä on vastuu lääkityksen seurannasta sekä ohjauksesta. Lääkäri Eero Kitinoja vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta Terveyskodissa.

Monialainen yhteistyö

Asiakkaan hoidossa toteutetaan moniammatillista yhteistyötä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Terveyskodin yhteistyökumppaneita ja – tahoja ovat Laitilan terveyskeskuksen kiireetön ja kiireellinen vastaanotto, laboratorio, kotihoito, apuvälinelainaamo, ensihoito, Laitilan Apteekit ja taxit. Yhteydenotot näiden välillä tapahtuu pääasiallisesti puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse. Asukkaan siirtyessä toiseen yksikköön, hoitohenkilökunta huolehtii siitä, että kaikki tarvittava tieto asukkaasta ja hänen voinnistaan siirtyy yhteistyötaholle kirjallisena. Siirtolomake, lääkelista ja lääkärilomake kulkevat suljetuissa kirjekuorissa vastaanottavaan yksikköön. Asukkaan palatessa Terveyskotiin, huolehdimme puhelimitse sairaanhoitajan toimesta, että saamme riittävät tiedot asukkaan jatkohoidosta. Asiakkaan hyvinvointialueen kanssa tehdään yhteistyötä tarpeen mukaan. Osallistumme hyvinvointialueiden kilpailutuksiin palveluntarjoajana sekä tehdään sopimukset asiakkaan muuttamiseksi Terveyskotiin. Ilmoitamme myös asiakkaan lähtemisestä palveluntarjoajalle.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Palo- ja pelastusviranomaisten kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä tarkastusten yhteydessä ja aina tarpeen mukaan. Riskikartoitukset tehdään määräajoin ja laaditaan tulosten pohjalta tarvittavat suunnitelmat. Palotarkastus suoritetaan myös vuosittain paloviranomaisen toimesta. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti palo- ja pelastuskoulutusta käytännön harjoituksineen sekä ylläpidetään ensiapuvalmiutta. Yksikössä järjestetään säännöllisesti myös turvallisuuskävelyt ja poistumisharjoitukset.

 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Toimitusjohtaja, hoitotyön päällikkö sekä ruokapalvelupäällikkö suunnittelevat työvuorot MD-Titania-ohjelman avulla ja rekrytoivat tarvittavat sijaiset. He sijaistavat tarvittaessa toisiaan. Työntekijän ilmoittaessa äkillisestä poissaolosta toimitusjohtaja tai hoitotyönpäällikkö tai ruokapalvelupäällikkö arvioi sijaistarpeen. Jollei työvuorovaihdoin pystytä tilannetta järjestämään, hankitaan työntekijälle tilapäisen sijaisen. Ensisijaisesti palkataan sijainen, jolla on jo työkokemusta Terveyskodista. Usein sijaiset ovat tutustuneet talon toimintaan opiskeluaikoina, harjoittelujaksojen yhteydessä, sillä oppilaitosten kanssa Terveyskoti tekee aktiivisesti yhteistyötä. Päivystysaikana (illat, viikonloput) vuorossa oleva hoitaja varmistaa toimitusjohtajalta tai hoitotyönpäälliköltä luvan sijaisen hankkimiseen ja järjestää sopivan sijaisen.

Henkilökunnan resursoinnissa pyritään optimaaliseen henkilöstön käyttöön. Periaatteena on mahdollistaa asiakkaan hyvä hoito ja ennaltaehkäistä henkilöstön ylikuormittuminen, kuitenkin mahdollisimman pienin panostuksin. Arkiaamuissa on aina vähintään yksi sairaanhoitaja (lääkevastaava), 3-5 lähi-tai perushoitajaa sekä hoiva-avustaja. Viikonloppuisin ja arkipyhinä aamuvuorossa on aina lääkevastaavan (lähi- tai perushoitaja) lisäksi 3-5 lähi- tai perushoitaja sekä hoiva-avustaja.  Iltavuorossa on aina lääkevastaavan (lähi- tai perushoitaja) lisäksi 1-2 lähi- tai perushoitaja sekä hoiva-avustaja. Yövuorossa on aina lääkevastaavan (lähi- tai perushoitaja) lisäksi lähi-tai perushoitaja tai hoiva-avustaja.

Toiminnan sujumiseksi tarvitaan seuraavanlainen hoito- ja kuntoutushenkilöstö:

Hoitohenkilöstö

Aamuvuorossa arkisin:

Vakituiset asiakkaat                                 4-5 hoitajaa

Kuntoutusjaksolaiset                                1 hoitajaa

Ruokasalivuorossa                                    1 hoitaja

Iltavuorossa                                              3 hoitajaa

Yövuorossa                                              2 hoitajaa

Viikonloppuisin

Aamuvuorossa                                          4 hoitajaa

Ruokasalivuorossa                                    1 hoitaja

Iltavuorossa                                              3 hoitajaa

Yövuorossa                                              2 hoitajaa

Kuntoutushenkilöstö

6 fysioterapeuttia

1 toimintaterapeutti

1 aromaterapeutti

Laitoshuoltajat

Aamuvuorossa                                          1-2

Iltavuorossa                                              1

Viikonloppuisin                                        1

Keittiöhenkilöstö                Poukanville                                               Terveyskoti

Aamuvuorossa                   2-3 keittäjää ja keittiöapul.                        1 keittäjä ja keittiöapulainen
Viikonloppuisin                  1 keittäjä                                                   1 keittäjä

Toimisto: toimistotyöntekijät (2) työskentelevät arkisin klo 8.00–16.00

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Pitkäaikaisiin työsuhteisiin pyritään palkkaamaan työntekijöitä, jotka ovat aikaisemmin työskennelleet sijaisina ja ovat tehtäviin päteviä. Uusien työntekijöiden palkkaaminen perustuu toiminnan tarpeisiin. Toimitusjohtaja alustavasti pohtii henkilövalintaa ja asiasta keskustellaan johtoryhmässä. Hallitus tekee valinnasta päätöksen ja vahvistaa palkkauksen. Työsuhteen alussa toimitusjohtaja laatii alaisensa kanssa työsopimuksen.

Henkilökunnan perehdytys

Uusi työntekijä perehdytetään tehtäviinsä, jotta hän pystyy toimimaan työsuhteen alusta asti ammattitaitoisesti. Perehdytykseen kuuluu yleisperehdytys sekä tarkempi perehdytys omaan työpisteeseen. Perehdytystä varten on laadittu oma lomake, jonne merkitään läpikäydyt asiat ja perehdyttäjän nimikirjaimet. Lomakkeessa on kohdat yleisperehdytyksestä (kaikille), sekä yksikkökohtaiset perehdytysasiat (eri ammattiryhmille). Työterveyshuollossa on erikseen ammattikohtaiset perehdytyslomakkeet. Kun kohdat on läpikäyty, lomake allekirjoitetaan. Perehdytys tapahtuu myös toiminto- ja työohjeisiin tutustumalla ja käytännön hoitamiseen ja kuntoutukseen osallistumalla. Perehdyttäjänä esimiehen lisäksi toimii työtoveri. Perehdytyksestä on erillinen työohje osana toimintajärjestelmää, C-132 perehdytys. Työsuhteen alussa keskustellaan salassapitovelvollisuuteen liittyvistä asioista, joista laaditaan myös kirjallinen sopimus. Muutoksiin perehdyttäminen tapahtuu hoito- ja kuntoutusosastojen viikkopalavereissa sekä henkilökuntakokouksissa.

Henkilökunnan koulutus

Henkilökunnan koulutus jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen. Pääpaino on sisäisessä koulutuksessa, jolloin mahdollisimman suurelle ryhmälle tarjotaan koulutus samanaikaisesti. Suositaan pitkäkestoisia koulutuksia. Ulkopuolinen koulutus on tarpeen tilanteissa, jolloin omaa erityisosaamista on syvennettävä spesifillä kurssituksella. Toteutuneet koulutukset kirjataan koulutusrekisteriin, joka sijaitsee serverillä. Rekisteriin kirjataan myös työntekijän oma arvio koulutuksen vaikuttavuudesta. Jokainen on itse vastuussa koulutuksen kirjaamisesta koulutusrekisteriin. Esimiehet tarkistavat, että koulutukset tulee kirjattua. Terveyskotiin on mahdollista hankkia tarvittava ammattikirjallisuus. Terveyskoti pyrkii mahdollistamaan työntekijöiden itsenäisen opiskelun myöntämällä opintovapaata tai joustamalla työaikajärjestelyissä.

Hoitotyön päällikkö käy vuosittain kehityskeskustelut alaistensa kanssa. Toimitusjohtaja käy kehityskeskustelun muun henkilökunnan kanssa. Kehityskeskustelujen ja koulutusrekisterin pohjalta laaditaan henkilökunnan kehittämissuunnitelma osana toimintasuunnitelmaa ja se esitellään ja sitä arvioidaan hallituksen kokouksessa.

Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta lähiesimiehelle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus tulee tehdä välittömästi yksikön toiminnasta vastaavalle esimiehelle. Lähiesimies kirjaa asian ylös ja tekee välittömästi tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi sekä varmistaa, että toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta hyvinvointialueen sosiaalipalveluista vastaavalle viranomaiselle. Ilmoittaja tekee kirjaukset asiakkaasta asiakastietojärjestelmään. Lähiesimies vastaa siitä, että jokainen yksikön työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä (perehdytyslomakkeella). Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena

 Toimitilat

Toimintaympäristö on tehty ikäihmisille sopivaksi. Tilat ovat sellaiset, että niissä pystyy vaivatta liikkumaan erilaisia apuvälineitä käyttäen. Kerrosten välisten portaikkojen yläpäässä on liukuovi tai portti tapaturmien ehkäisemiseksi.

Jokaiseen asukashuoneeseen on asennettu potilaskutsujärjestelmä. Asukkaalle laitetaan ranteeseen painike joka toimii hoitajakutsuna. Hälytys tulee hoitajalla olevaan puhelimeen, josta voidaan tarvittaessa puhua asukkaalle huoneeseen. Lisäksi ulko-ovilla on kulunvalvonta sekä ovikello. Yläkerran ulko-ovet ovat koko ajan lukittuna, alakerran ulko-ovi menee lukkoon klo 17. Tallentava kameravalvontaa on ulko-ovilla, alakerran käytävällä sekä allasosastolla.

Yhteisiä tiloja on terveyskodissa runsaasti. Ruokailut tapahtuvat ruokasalissa, jonne kaikki kerääntyvät ainakin kerran päivässä syömään. Ruokailu on aina myös sosiaalinen tilanne, jolloin näkee muitakin ihmisiä. TV aulassa kokoonnutaan katsomaan televisiota ja työtuvassa järjestetään erilaisia ryhmätilaisuuksia. Lehtienlukupaikalla voi lukea päivän lehdet. Asukkaat voivat myös tilata itselleen erilaisia lehtiä, jotka toimitetaan huoneeseen.

Asukkaalla on oma tai kahden hengen huone jonne saa tuoda omia henkilökohtaisia tavaroita huoneeseen niin halutessaan (huoneen koko huomioon ottaen). Omaisilla on myös mahdollisuus yöpyä Terveyskodissa. Tarvittaessa voidaan järjestää yöpyminen samassa tai erillisessä huoneessa asukkaan kanssa. Tämä tulee kyseeseen lähinnä saattohoitotilanteessa.

Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on tehty kunnossapito- ja hygienia suunnitelmat, joita seurataan vuosittain ja niihin on nimetty vastuuhenkilöt.

Rakentamisessa on materiaaleiksi valittu mahdollisimman turvallisia ja helppohoitoisia pintoja.

Erilaisten toimenpiteiden ja hoitojen aikana turvataan asiakkaan yksityisyys valitsemalla tila tarpeiden mukaan.

Oma valmistuskeittiö takaa yksilöllisen ruokavalion sekä erityisruokavaliot kaikille asiakkaille.

Teknologiset ratkaisut

Käytössä on Domacare toiminnaohjausjärjestelmä laitoshoitoon -kuntoutukseen ja tehostettu palveluasumiseen. Ohjelmien puolesta on varmuuskopioinnit. Henkilökunnalla on henkilökohtaiset salasanat ja käyttötunnukset ohjelmiin. Henkilökunnan tunnukset on luotu käytön mukaan (rajaukset). Mikäli ko. asiakasryhmä ei kuulu henkilön työskentelyalueelle, hänellä ei ole pääsyä ohjelmaan.

Pääovessa on automaattilukitus, oven avaus koodi käytössä. Koodin tietävät vain useasti käyvien asiakkaiden omaiset. Ovi koodi on vaihdettavissa tarpeen mukaan. Ovikoodin antaa vain laatupäällikkö, hänellä lista. Alaovet ovat arkisin auki klo 6.30–17.00. Muut ovet ovat aina lukossa. Kaikissa ulko-ovissa ja alakerran käytävällä sekä uima-altaalla on tallentava kamerajärjestelmä. CCTV – järjestelmä tallentaa 1½ kk ajan. Vain laitosmiehellä on pääsy katsomaan tallenteita.

Jokaiseen asukashuoneeseen on asennettu potilaskutsujärjestelmä. Asukkaalle laitetaan ranteeseen painike joka toimii hoitajakutsuna. Hälytys tulee hoitajalla olevaan puhelimeen, josta voidaan tarvittaessa puhua asukkaalle huoneeseen. Mikäli puhelin ei vastaa, siirtyy seuraavaan puhelimeen. Soitosta ja kuittauksesta jää kirjaus kansliassa olevaan tietokoneeseen. Toimintavarmuudesta vastaa toimittaja ja lähiesimies, mutta ilmoitus vastuu on jokaisella työntekijällä. Mikäli asiakas ei kykene soittamaan niin mietitään aina tilannekohtaisesti asiakasturvallisuutta (siri, ovikello, ”itkuhälytin”, ovi raolleen yms.) Lisäksi ulko-ovilla on kulunvalvonta sekä ovikello. Yläkerran ulko-ovet ovat koko ajan lukittuna, alakerran ulko-ovi menee lukkoon klo 17. Tallentava kameravalvontaa on ulko-ovilla, alakerran käytävällä sekä allasosastolla.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Laitteet on lueteltu laite- ja huoltorekisteriin (liite). Siitä selviää myös kalibrointiaikataulut ja vastuuhenkilöiden nimet tai nimikirjaimet. Hoitohenkilökunnan käytössä on olemassa laitepassi, jonka jokainen hoitohenkilökunnasta täyttää asianmukaisesti.

Vaaratilanteet käsitellään henkilöstön kanssa tapauskohtaisesti. Tilanteen pohjalta laaditaan tarvittavat toimenpiteet/ kehitysehdotukset, jotta vastaavilta tilanteilta vältytään jatkossa. Laitteista johtuvista vaaratilanteista ilmoitetaan myös laitteiden valmistajille tai valtuutetulle edustajalle. Lääkinnällisten laitteiden aiheuttamasta vaaratilanteesta on aina tehtävä ilmoitus myös Fimealle niin pian kuin mahdollista.

https://fimea.fi/laakinnalliset_laitteet/laakinnallisen-laitteen-markkinoille-saattaminen/valmistajan-vaaratilanneilmoitusmenettely/vaaratilanneilmoitus#vaaratilanneilmoituslomakkeet

https://fimea.fi/laakinnalliset_laitteet/ilmoitukset-ja-hakemukset

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa Mari Laine p. 0445853585

 8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

tietosuojavastaavana toimii Piia Luukkanen p. 0400802289 piia.luukkanen@laitilantyoterveys.fi

Rekisteriseloste: ks liite Tietosuoja seloste, yhdistetty rekisteriselosta ja informointi asiakirja
Tietoturva

• Henkilökunnalla käytössä henkilökohtaiset käyttäjätunnukset atk-järjestelmään.
• Jokainen käyttäjätunnuksen omaava perehdytetään järjestelmien käyttöön ja tietoturva asioihin.
• Asiakastiedot tallennetaan asiakastietojärjestelmään
• Jakson jälkeen paperiversiot tallennetaan toimistoon kansioihin. Yli kaksi vuotta vanhat paperi asiakirjat siirretään arkistoon.
• Palvelin sijaitsee Laitilan puhelinosuuskunnan palvelinsalissa. LPO vastaa tietosuojalain täyttämisestä. Virustorjuntaohjelma on käytössä. Arkistointi asiakirjat sijaitsevat toimitusjohtajan takahuoneessa
• toimintajärjestelmässä on ohjeet tarkemmin B-120 liite 3 Turvallisuuspolitiikka ja B-120 liite 4 Tietoturvapolitiikka

Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa ja menettelyohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä toimintajärjestelmään.

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Omavalvontasuunnitelma toimii osana yksikön laadunvalvontajärjestelmää sekä perehdytystä. Säännöllisen kirjaamisen avulla voidaan seurata, että omavalvonta toteutuu käytännössä. Asiakastyötä ja päivittäistä kehittämistä ohjaa yksikön vuosittainen toimintasuunnitelma ja asiakkaiden henkilökohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Erilaisten palautekyselyjen perusteella kehitetään Terveyskodin toimintaa asiakasnäkökulma huomioiden. Yksittäisiä kehittämistarpeita ja toimenpiteitä toteutetaan aina tarpeen esiinnyttyä. Toiminnan riskejä arvioidaan poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, elintarvikelain mukaisessa omavalvontasuunnitelmassa, lääkehoitosuunnitelmassa sekä työterveysriskikartoituksissa.  Seurataan toiminnankehittämislomakkeen ja läheltäpiti tilanteita ja ne käsitellään osastokohtaisesti ja tarvittaessa johtoryhmässä. Sisäisissä auditoinneissa tulleiden poikkeamat auttavat vastaamaan asiakkaiden ja viranomaisten odotuksiin ja tukee jatkuvaa kehittymistä. Omavalvontasuunnitelman toteutumista valvotaan lähiesimiehen johdolla. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa vuosikello mukaisesti.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimitusjohtaja.

Paikka ja päiväys: Laitila 7.5.2024

Paulina Iiskala